USA:n keskuspankki FED laski tiistaina 18. päivä ohjauskorkoaan 0,50 %-yksikköä tasolle 4,75 %. Syyt koron laskulle löytyvät USA:n talouden tilasta viime aikoina saaduista tiedoista. Oma osansa keskunpankin päätökseen oli myös viime viikkoina rahoitusmarkkinoita heilutelleilla subprime luotoilla ja niiden johdannaisvaikutuksilla.
Yllä olevassa kuvassa on esitetty SP500 indeksin ja FED:n ohjauskoron kehitys vuodesta 1997 lähtien (lähde Reuters). Osakemarkkinat näyttävät liikkuneen hyvin samansuuntaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana ohjauskoron kanssa. Markkinoiden voidaan jopa havaita ennakoineen talouden syklejä. Keskuspankin reaktiot tulevat tyypillisesti viiveellä talouden sykleihin nähden.
On mahdollista että FED:n tiistainen koron lasku on tälläkin kertaa viivästynyt reagointi heikentyviin kansantalouden kasvunäkymiin USA:ssa ja osakemarkkinat ovat ennakoineet talouden käänteen. Tällöin kesän aikana saavutetut SP500 indeksin tasot jäivät osakemarkkinoiden tämän nousukauden huipuiksi.
Globaali maailmantalous näyttää edelleen kuitenkin vahvalta. USA:n keskuspankin reagointi saattaa saada USA:n talouden takaisin kasvu-uralle. Ennen tätä keskuspankki todennäköisesti laskee ohjauskorkoaan vielä kerran (0,25 %-yksikköä). Tällöin markkinoilla nähtäisiin vuosien 1998-99 tilanne ja osakemarkkinoiden kurssilaskut korjautuisivat nopeasti. Tätä tukee mm. yritysten vahvat tulosnäkymät vielä tällä hetkellä.
Euroopan osalta edellinen voisi tarkoittaa sitä, että Euroopan keskuspankki jättäisi ohjauskorkonsa 4,00 %:iin aina siihen asti, kunnes USA:ssa palataan takaisin koron nostojen uralle. Tätä perustelisi mm. se, että Euroopassa ja USA:ssa inflaatio liikkuu tavoitetasojen ylälaidoilla. Viime vuosien aikana ohjauskorot eivät ole liikkuneet vastakkaisiin suuntiin.
Euroopassa ammattijärjestöt ovat kevään ja kesän aikana neuvotelleet palkankorotuksia seuraaville vuosille. Tämä on omiaan pitämään inflaatiopaineita yllä Euroopassa. Jos talous on kääntynyt USA:ssa pidempään laskusuhdanteeseen, niin se olisi haitallista inflaatiopaineiden alla olevalle Euroopan taloudelle.
Inflaation takia korkoa ei voida välttämättä lähteä laskemaan Euroopassa. Tämä puolestaan johtaisi euron lisävahvistumiseen dollaria vastaan. Vaikutukset heijastuvat nopeasti eurooppalaisten vientiyritysten tuloksiin, joiden liikevaihto syntyy dollareissa ja kulut euroissa. Yritysten liikevaihto pienenee, mutta kulut kasvavat nousseiden palkkakulujen myötä. Tämän jälkeen täytyisikin turvautua kulusäästöjen puoleen. Kysymykseksi jääkin se, mistä säästetään? Keskuspankkiirit ovat varoitelleet liian voimakkaista palkankorotusvaatimuksista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti